Vihdoin ja viimein koitti se päivä, kun saatiin pentujen rekisteröinti valmiiksi. Virallisesti Hiase siis todettiin pentujen isäksi.
Täältä ne löytyy:
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=RUSKAROIHUN&R=284
Meinasi kyllä tuskinhiki helmeillä, kun odotusaikaa kertyi se reilu neljä viikkoa. Yhdeltä naperolta jouduttiin ottaamaan vielä uusi näytekin. Mutta nyt ihan virallisestikin ensimmäiset Ruskaroihulaiset ovat maailmassa. ☺
 |
| Passikuva pennuista 7vk. |
 |
| Livon Helmi eli Muru |
 |
| Koron Korsu |
 |
| Siulan Sisu |
 |
| Kirin Kaamos eli Jalo |
 |
| Kairan Tyttö eli Hetu |
 |
| Kitkan Kiertäjä eli Kuu |
 |
| Rytingin Riipi eli Riipi |
 |
| Riisin Rietas eli Viima |
 |
| Jalo ja Riipi |
 |
| Viima ja Jalo |
 |
| Hetu ja Timppa |
 |
| Viima, Timppa ja Muru |
Niin se tuli taas viikko lisää pentujen elämään. Vauhti ei ole ainakaan hidastunut päinvastoin. Aamusiivoukset tuntuvat vaan venyvän, koska pennut onnistuvat keksimään minun päänmenoksi kaikkea pientä. Yhtenä aamuna löysivät piha-aidasta reiän, josta pääsi naapuriin. Kolme kertaa kävin naperot palauttamassa omalle puolelleen. Toisena aamuna oli puolestaan toiselta puolelta löydetty aukko ja osa pennuists hyppelivät innoissaan naapurin vehreämmällä nurmella. Tuli kyllä todettua, että kahdeksan hyvin päättävästä porokoiran alkua pääsevät vaikka kompostiaidan läpi (ei ole maassa kiinni) halutessaan.
Ollaan pentujen kanssa käyty metsäilemässä joka päivä. Osa meidän ulkoilupaikoista on sopivasti sijainneet soramontun, rautatien tai järven läheisyydessä, joten pennut ovat kuulleet myös työkoneiden ja junien ääniä sekä laukauksia. Ei ole vaikuttanut häiritsevän nuo, vaikka junat ensin piti haukkua. Myös kaikki uusi haukutaan ja etenkin kotioloissa ääntä riittää. Naapuri parat. Yöt onneksi ovat olleet melko hiljsisia, mutta kun heräämisen aika koittaa niin pennut ottavat sen haukkuen vastaan. Vähän ollaan yritetty opetella odottamista, rauhoittumista ja luopumista sekä hihnassa olemista. Luoksetuloa tietenkin myös opeteltu, kun metsässä viiletetty.
Pennut kävivät myös töissä päivän mukana, jolloin saatiin lasten kanssa urakalla palluttelee pentuja. Vähän uusia puolia tuli esiin lapsilaumassa naperoistakin.
Isyys ei ole vielä varmistunut, muutoin kuin sen osalta, että Teppo ei voinut olla isä. Livon Helmeltä jouduimme ottamaan uuden näytteen. Tällä kertaa otettiin verta. Yllättävän kiltisti saatiin näyte otettua. Kyllä oli reipas pieni.
Mutta niin se vaan aika koitti, kun omaan kotiin oli suunnattava pienten. Ensimmäisenä omaan kotiin lähti Livon Helmi, joka tunnetaan nykyisin Muruna. Muru suuntasi Nokialle Huippu-sedän oppiin. Jospa Murustakin kasvaa taitava pelastuskoira. Toisena matkaan lähti meidän lauman etävahvistus Riisin Rietas (Viima). Viima suuntasi Helsinkiin, mutta pääsee varmaan tutustumaan myös Rovaniemen metsiin. Viimasta toivomme joskus uusia Ruskaroihulaisia. Ennen mammahommiaan Viima aikoo kokeilla eri harrastuksia. Toivomme onnea sinne polulle!
Ensi viikolla lähteekin sitten Kairan Tyttö, Kirin Kaamos ja Kitkan Kiertäjä. Rytingin Riipi tunnetaan nykyisin Riipinä. Riipi jää viihdyttämään meitä kotilaumaan. Koron Korsu ja Siulan Sisu kaipaisivat vielä omia kotejaan. Pojat ovat mukavan meneväisiä . Koron Korsu on välillä sellainen tuumailija. Se ei oikeen viihdy isossa porukassa, vaan arvostaa enemmän yhden ihmisen huomiota. Siulan Sisu on hyvinkin vilkas ja raataileva kaveri. Siulas Sisu tuntuu ensin vähän ylidramatisoivan jänniä tilanteita, mutta sitten kun ne on todettu vaarattomiksi, niin menojalkaa vipattaa. Herra tykkää leikkiä ja ruokakin kelpaa erinomaisesti.
Pennut ovat seitsemän viikkoa. Isoja siis jo. Ruska on ainakin todennut, että nyt loppuu tissittelyt. Leikkitäditkin osallistuvat välillä kasvatukseen. Iltavillituksien aikaan aikuiset koirat katsovat hieman ylen pentujen menoa. Menoa on riittänyt myös metsässä. Kaikki mahdollinen tutkitaan ensin maistelemalla.
Viime viikonloppuna saatiin vähän kuvia pentusista. Tässäpä jotain kuvasaastetta.
Eilen pennuilla oli testipäivä. Testaajana oli useita testejä lappalaispennuille tehnyt koiratuttumme. Menimme tekemään testiä aksahallilla Iisalmeen. Pennut ovat siis jo varsin kokeneita autoilijoita.
Kun saimme koko köörin pakattua ja purettua odottelemaan vuoroaan testiin, niin naperot päättivät alkaa unille. Osa oli siis testin aikaan vähän vielä uninen, eikä sitä parasta tekemistä saatu oikeen irti. Sinänsä testi ei siis antanut uutta tietoa, mutta varsin mukava kokemus kyllä oli, vaikka jouduinkin jännittämään oven ulkopuolella. Kokonaisuutena ihan reipas kahdeksikko, josta löytyy kuitenkin hieman eroja. Muutama yllätyskin tuli ehkä vastaan, positiivinen sellainen. Ihmisen koiria niistä kuitenkin vaikuttais tulevan. Kodit pennuille on nyt myös vihdoin päätetty. Pientä pähkinää se kyllä teetti. Pari poikaa on vielä vailla omaa kotiaan.
Pentutestin jälkeen pennuilla olikin sitten illasta hyvin virtaa temmeltää kotosalla. Iltavillitykset alkavat olemaan jo melkoista showta, jossa seinät tulevat vastaan turhan äkkiä.
Pentujen kanssa ollaan nyt käyty heittää ulkoilukeikkoja myös hiekkakuopalla, jossa on tilaa temmeltää ja minulle avaruutta nähdä vilistelijät. Kylläpä alkaa maailma kiinostaa joka kerralla enemmän ja melko kaukanakin käydään. Leikkitädit ja mamma ovat olleet mukana menossa. Pilteillä on ollut nyt muutenkin ihan isojen koirien elkeet, kun kaikki asiat haukutaan. On aika kädetön olo, kun kaikki kahdeksan tahtoo suutaan avata. No täytyy alkaa ottaa ohjelmaan hiljentyminen. Asiaa ei ole oikein helpottanut se, että mammakin käy välillä vähän kierroksilla ja päästelee mölyjä. Mamma on vielä vähän hormoneissa, kun vahtimista on vähän liikaa minun makuun.
Ruoka uppoaa naperoihin hyvin sutjakkaasti. Nyt syödään neljä kertaa päivässä. Pari annosta jauhelihaa ja pari nappulaa. Vähän ollaan maisteltu haukea ja kohta aletaan maistelemaan broiskua ja kalkkunaa. Muutama siansaparokin on uponnut parempiin suihin. Hampaita tahdotaan testailla kyllä ihan kaikkeen, joten kohta otetaan järeämmät luut käyttöön. Ollaan ruokailyn yhteydessä tutustuttu naksuun. Melkein jo kaikki malttaa odottaakin sapuskaa nätisti. Ihan aina se ei vaan tapahdu yhtä aikaa.
Pennut ne venyy ja vanuu. Muistinko jo mainita, että menohaluja löytyy. Toisaalta taas naperot ottavat uudet tilanteet varsin rauhallisesti vastaan. Autoilu on vähän väsyttävää hommaa. Uni ehtii tulla lyhyelläkin matkalla. Eilen käytiin eläinlääkärillä ottamassa sirut ja dna-näytteet. Kaikki käyttäytyvät varsin mallikkaasti. Muutama tyttö vähän päästi ääntä sirun laitossa. Nyt täytyy enää odotella labralta vastausta, että saadaan rekisteröinti loppuun.
Tänään piipahdettiin agilityreeneissä. Pennut tulivat mukaan. Jos ihmiset eivät kerran tule meidän luokse, niin me mennään ihmisten luokse. Pentuset nimittäin vielä viime viikolla olivat vähän vieraskoreita, joten nyt käytiin tutustumassa viiten uuteen tyyppiin. Kiltit pienet piltit ottivat eka päikkärit, niin sain reenata Nonan kanssa rauhassa. Sitten alkoikin kova tohina, kun maailma olis kovasti kiinnostanu, vaikka välillä toisten koirien haukunta sai naperot vähän tuumimaan. Tänään onnistui myös Kitkan Kiertäjä ja Livon Helmi löytämään takapihalta pennun kokoisen raon. Olivat ryökäleet lähteneet naapurimaille.
Meille alkaa ilmestymään pystykorvia. ❤
Pennut saivat omat uudet hienot pannat.
Viisi viikkoa on pennuilla ikää mittarissa. Leikit alkavat olla jo vauhtia täynnä ja painimatsit käyvät rajummiksi.
Käytiin pentujen kanssa autoilemassa eka reissu. Samalla pyyhällettiin meidän seuran agilityhallille touhuilemaan. Tai pennut ja mamma saivat vaan oman nurkkauksen, jossa ihmetellä menoa. Automatka oli sen verran väsyttävä, että hallillakin kaikki vaan nukkuivat, vaikka sirkkeli ja porakone soivat. No tuli tutustuttua koneiden ääniin. Reissuilu sujui siis varsin erinomaisesti. Kotiin tultaessa oli sitten virtaa ottaa kunnot iltavillit.
Pentujen omia ihmisiä on mietitty, mutta päätökset tehdään sitten viikon päästä pentutestin jälkeen.
Nyt vaikuttaisi kuitenkin siltä, että yksi narttu ja kaksi poikaa kaipaavat vielä hyviä omia kotejaan. Toivottavasti sellaiset löytyisivät, kun naperot vaikuttavat varsin tolkkukavereilta. 😊
Naperot ovat mielestään valmiita maailman valloitukseen. Sellainen vauhti alkaa jo olemaan, että pentula ei enää riittäisi.
Pennut ovatkin päässeet tutustumaan meidän asunnon muihin tiloihin, osaltaan vahingossa. Nukka-täti kiinnostaisi ja toki myös Nona-täti. Nona-täti ei vaan yhtään arvosta pentujen seuraa ja näyttää sen naperoille aika selkeästi, mutta se ei tunnu hidastavan pentuja. Muutenkin on ollut hauska seurata, kun pennut ovat alkaneet seurustella mamman kanssa. Leikkiinkutsu ja ilmapomput ovat kyllä varsin suloisia näkyjä, kun naperot yrittävät mammaa saada leikkimään. Jos ei muu auta, niin voi käydä korvasta haukkaamassa ihanan terävillä pienillä hampailla..
Hampaita onkin oikeen kiva kokeilla kaikkeen. Alustat, viltit, lelut ja paperit saavat kyllä välillä kunnolla kyytiä. Pentula alkaa olla yön jälkeen yksi kaaos, kun pennut ovat vähän muuttaneet sisustuksia. Pissikoneitakin ovat jo. Mamma vielä auttaa siivoilussa, joten kakkoja löytyy vähemmän.
Maailmaa ollaan käyty katsomassa ulkosalla oman pihan ulkopuolellakin. Yksitellen ollaan menty ja välillä ollaan pysähdytty tutkimaan paikkaa. Osasta pennuista on paljastunut uusia puolia, vielä ei ole kaikki käyneet. Timon, Jasmine, Lotta ja Peppi ovat pyörähtäneet. Timon ja Lotta olivat yllättävän harkitsevaisia, kun pentulassa vilistävät melkoista kyytiä. Peppi taas yllätti reippaudellaan. Jasmine selvitti asiat varsin reippaasti. Eroja ja uusia puolia pennuista alkaa siis näkyä. Varsin tasaisilta tuntuvat edelleen. Pojista Timon vaikuttaa vilkkaimalta. Tytöistä on oikeastaan vaikea enää sanoa. Lilo on hieman rauhoittunut tai muut ovat ottaneet kiinni. Pennut ovat vähän opetelleet oppimisen alkeita. Ruokaa ollaan syöty myös kädestä. Se ei olekaan kaikille ihan selvä peli, missä sieltä kädestä se nami löytyy.
Varsin suloisia ovat kyllä naperot, vaikka tosiaan nilkassa ja lahkeessa ovat varsin tehokkaasti jo kiinni. Nukkuessaan ainakin näyttävät kilteiltä ja suloisilta.
Naperot ovat jo kuukauden ikäisiä. Oi voi, äkkiä se aika menee. Toivottavasti ehdimme tekemään ja kokeilemaan kaikkea sitä, mitä on ollut tarkoitus. Toki pentujen mukaan mennään.
Eilen meillä kävi muutamat pennun katselijat. Pennut esittivät olevansa hyvin kilttejä ja rauhallisia. 😁 Virrat oli ilmeisesti aamutohinassa purettu ja vähän iltaa kohti virkistyttiin. No pentupöpöjä sentään saivat mukaansa katselijat.
Tänään töistä tullessani minulla oli taas vaihteeksi varsin mielenkiintoinen näky edessä. Mamma oli pitänyt naperoille koulua ja näyttänyt kuinka pentuaitauksesta pääsee pois. Aita oli kaadettu ja sieltähän toki löytyi myös pennuille sopiva reitti vapauteen. Niimpä minulla oli vastassa heti eteisessä Hekla ja Lilo sekä varmaankin Sid tai Lotta. Sellaista oppia ollaan siis saatu. Ei näkkyy ole mikään ongelma tuo reviirin laajentaminen. Ollaan nyt muutenkin välillä vierailtu pentulan ulkopuolella keittiössä ja kylppärissä. Olen ottanut yhden pennun kerrallaan tuonne "ulkomaailmaa". Varsin reippaasti ovat kaikki tähän mennessä suhtautuneet kokemukseen.
Tänään leikeltiin taas kynsiä. Olen jotenkin saanut käsityksen, että se olis hyvinkin työläs tehtävä tämän ikäisille, mutta näiden kanssa se oli kyllä hyvin helppo kakku. Iltaruuan jälkeen iltatohinan lomassa nappasin pentu kerrallaan syliin köllöttelemään ja siinähän ne sitten kölli. Kukaan ei yrittänyt rimpuilla tai laittaa vastaan vaan hyvin tyytyväisen oloisena siinä selällään makasivat. Niin hienoja naperoita!!
Luonteet alkavat selvästi muokkautumaan. Osa porukasta on virkistynyt lähes villiintynyt. Baloo on kyllä sellainen kallio. Iloinen vipeltäjä, mutta hyvin tasapainoinen ja varma. Tytöt ovat vuoron perään yrittäneet saada herraa ärsyyntymään, mutta Baloo ei kehtaa tyttöjä kiusata. Se ei minun silmien alla ole kyllä kertaakaan ns. antanut takaisin painikaverille, joka on muka ihan tosissaan ärissyt. Baloo vaan kääntää kelkan ja näyttää perävaloja, jos painikaverilla alkaa tunteet kuumumaan. Voi mikä herrasmies! Timonista on tullut melkoinen vipeltäjä. Se on monesti nykyään se, joka tulee ekana katsomaan. Ääntään se on selvästi alkanut rakastamaan. Sid on näiden kahden sekoitus. Välillä hyvinkin puuhakas, mutta toisinaan pysähtyy pohtimaan. Tytöistä Jasmine on saanut vähän lisää virtaa. Jasmine monesti on myös vähän kokeilemassa onneaan painimatseissa. Heklakin on kyllä jo melkoinen ärrieri. Ei kyllä anna tuumaakaan periksi paineissa. Hekla on vielä kuitenkin se, joka suhtautuu vähän tuumailen yllättäviin tilanteisiin. Lilo, Peppi ja Lotta ovat melkoisen tasaisen oloisia. Hyvin toimeilijaita puuhailijoita, joista löytyy vähän pippuria. Katsellaanpa vielä, miten luonteet vielä kehittyvät.
Pentulandiassa alkaa vauhti kiihtymään. Ruoka maistuu naperoille hyvin. Huvipuistossa on mukava testailla kaikkia laitteita. Tasapainotyyny on jo iisibiisi. Heiluva laatikkokaan ei tuota hankaluuksia. Kaveria välillä vähän koijataan ja testaillaan uutta hienoa purukalustoa kaikkeen mahdolliseen. Putkeen on menny myös ulkoilut.
Tässäpä vähän kuvia menosta. Laitetaan ensin Rytingin Riipin nimiäiskuva, kun oli tippunut viime postauksesta pois.
Tänään annettiin pennuille epävirallisen viralliset nimet.
Sid sai nimen Ruskaroihun Koron Korsu
Baloo nimen Ruskaroihun Kirin Kaamos
Timon nimen Ruskaroihun Siulan Sisu
Lilosta tuli Ruskaroihun Livon Helmi
Heklasta Ruskaroihun Rytingin Riipi
Pepista Ruskaroihun Riisin Rietas
Lotasta Ruskaroihun Kairan Tyttö
Jasminesta Ruskaroihun Kitkan Kiertäjä
Kuvat pennuista nimi järjestyksessä.
Kas tässä joitain kuvia pentulandian sisustuksesta ja menosta. Videoita en jostain syystä saa tänne. 😐
Pennut ovat nyt muutamana päivänä käyneet ulkosalla, kun kelit ovat olleet lämpöiset. Mammakin on ollut mielissään tästä, sillä imetys on paljon kivempaa ulkosalla. Parin päivän aikana on naperot kyllä kehittyneet hurjan nopsaa. Parhaimmillaan juostaan, painitaan ja haukutaan. Puolet osaavat jo tulla pentulaatikosta pois. Takaisin ei vielä päästä, joten pieni valituskuoro on ollut odottamassa minua, kun kotiin saavun. Ulkonakin alkaa olla rohkeutta liikkua ja tutkia ympäristöä, vaikka pääsääntöisesti ollaan vaan syöty hyvin ja otettu päikkärit.
Pentujen persoonallisuudet ovat selvästi kehittymässä. Hauska nähdä millaisia tyyppejä sieltä tulee. Lilo on kyllä porukan suurin valittaja ja ruikuttaja. Ääntä pääsee, jos neiti on vähänkään tyytymätön. Lilo tosin on aika menevä tyyppi muuten ja monesti jopa nukkuu itekseen. Baloo on herra, jota ei liiemmin ympäristö haittaa, vaikka siellä tapahtuisi mitä. Baloo voi nukkua sisarusten tolskatessa keskellä tapahtumapaikkaa. Jasmine on alkanut myös varsin liikkuvaiseksi. Peppi on ehkä vähän rauhoittunut. Lotta ja Hekla ovat melkoisen rauhallisia neitejä ja viihtyvät porukassa. Alkavat kuitenkin ottaa kontaktia minuun.Timon on melkoinen touhuelmeri, joka vähän hätkähtää yllättäviä asioita. Sid on melko rauhallinen nallukka.
Naperot ovat sen verran tiuhaan tutkimassa mamman sapuskaa, että huomenna aloitetaan kiinteän maistelu jauhelihalla ja kermaviilillä kolmiviikoispäivän kunniaksi. Kuvia pitäs yrittää ottaa ja nimetkin antaa viikonlopun aikana.
Muutama kuva ulkoilusta. Lilo ja Baloo yksittäiskuvissa.
Nyt on matolääke nautittu. Olivat naperot kilttejä ja naukkailivat töhnän mukisematta. Peppi oli ainut, joka meinasi heittäytyä hankalaksi.
Viime yönä löytyi myös yksi yöjuoksija pentulaatikon ulkopuolella . Se oli joko Timon tai Peppi, joka kaipasi vähän hiukopalaa. 😃 Nämä kaksi ovatkin jo melkoisia epeleitä ja vilistäjiä. Muilla on vielä vähän hakemista tuo vilistely. Lilo ja Baloo ovat melko seurallisia, sillä puhuteltaessa tulevat pällistelemään ja maistelemaan nenänpäätä kuin myös nuo Timon ja Peppi. Sid on paljon samanoloinen kuin Baloo, mutta tahtoo viettää aikansa unten mailla. Timon on selvästi on tällä hetkellä virkein pojista. Jasmine on aika tasainen tallaaja. Lotta menee joukon mukana ja Hekla on vähän sellainen taivaanrannan maalari.
Pentulaatikko alkaa saada uuden ilmeen. Osa laatikosta laitetaan nukkumiskäyttöön ja osa tarpeiden tekoa varten. Naperot ovat siis oppineet pissimään. 😁 Painimisen ja haukkumisen alkeiskurssi on edennyt mukavasti. Kohta osataan sanoa jo melko vakuuttavasti räyh! Korvatkin alkavat olla käytössä kohta kaikilla. Ihana saada jokunen pari korvia ympärille, kun alkaa vaan turisemaan jotain. ❤ Peppi suoritti myös karkaamisen pentulaatikosta ja Baloo yritti tomerasti seurata perässä. Vähän alkaa olla eroja pennuissa, mutta osaltaan varmaankin vielä johtuu kehityksen asteesta. Kaikki ovat jaloillaan aina välillä, mutta vielä ei omilla kintuilla kauas pötkitä. No kohta varmaan vilistetään menemään. Saapa nähdä millaisia kiipeilijöitä näistä tulee, kun mammaa käytetään hyvin sujuvasti kiipeylytelineenä.
Huomenna meillä olisi luvassa ensimmäinen ateria, nimittäin matolääke pitäisi saada nassuun. Mamman sapuskat ja ruokakuppi ovat kyllä osaa jo kiinostaneet. Minä kovasti toivon, että matolääke olisi suurta herkkua. Äitikoira ja muu lauma aloittivat kuurinsa tänään.
Pennut viettävät kaksviikkoispäivää. Naperot alkavat näyttää jo koiranaluilta. Hirmuisen suloisia ovat kun istahtavat pällistelemään avautuvaa maailmaa. Silmät ovat kaikilla jo auki. Lilo hurmasi minut myös heiluttaamalla häntää.😍 Muutenkin vähän yritetään opetella painimisen alkeita. Myös mamman ruokakuppi on alkanut kiinnostaa. Kohta nämä on jo ihan isoja koiranalkuja.
Baloo oli rohkea poika ja kävi reissun eläinlääkärissä. Kauhustuin kun löysin pentujen hännästä hilselauttoja. Käytiin sitten Baloon kanssa antamassa näytteet hilseestä. Pelättyä hilsepunkkia ei löydetty, eikä muitaakaan ötököitä. Jälkeenpäin kokeneemmat kasvattajat kertoivat hilseen olevan normaali-ilmiö. Alan siihen uskomaan, että pentukinaa oli tuo möhmä, sillä pienen rapsuttelun jälkeen on tuo jo osalta lähtenyt pois. Ne olis nyt siis epävirallisen virallisesti isoja naperoita, kun on vauvaiho luotu pois. 😉
Tänään pennut pyörähtivät ulkona pikasesti. Se oli sen verran äänekästä hommaa, että kauaa ei viihdytty, vaikka tuossa takapihalla hyvin lämminta oliskin kölliä. Tytöt ovat kyllä varsinaisia draama qweenejä, sillä asiota kommentoidaan hyvin hanakasti. Pojat puolestaan ovat vähän leppoisampia tuon äänen käytön osalta.
Tämän hirveyden jälkeen pääsi katras maitobaariin, nii unohtuu tuollaiset vääryydet. Maitobaarissa alkaa olla jo melko ahdasta.
Mamma on ottanut jo vähän aikaa itselleen, sillä Ruska on käynyt muutamaan kertaan mukana metsälenkeillä. Alkaa olla koettelevat ajat edessä mammalle, sillä pentujen kynnet ovat kyllä tehneet vähän ikävää jälkeä mamman massuun. Kynsiäkin vähän leikkelimme tänään naperoilta. Kohta sitten tulee ne hampaat kuvioihin.
Naperot ne alkavat muistuttaa pieniä koiria. Silmät alkavat olla kaikilla auki. Kävelyä harjoitellaan ahkerasti. Tissijonolle meno alkaa olla jo varsin villiä. Hieman ollaan jo harjoiteltu pentulaatikosta karkaamista. Onneksi vielä laidat pitävät, mutta veikkaan, ettei kauaa enää. Vikkeläjalkaisimmat ovat jopa ehtineet tutkimaan mamman ruokakuppia. Muutenkin aletaan vähän maistelemaan kaikkea. Kohta on menoa luvassa. Muistinko vielä kertoa, että naperot ovat kyllä vietävän suloisia ja ihania tutkailessaan avautuvaa maailmaa. 💗
Mamma on pienten kasvaessa kauneusunosten aikana alkanut laittaa itseään kuntoon pienen jumppailun ja lenkkeilyn merkeissä. Voi sitä intoa, kun naksutin otetaan esiin. Nyt ollaan mammam kanssa opeteltu peruuttamista kohteeseen. Kohde on ollut joko tasapainotyyny tai pahvilaatikko.
 | ||
| Sid |
 |
| Baloo |
 |
| Timon |
 |
| Lotta |
 |
| Jasmine |
 |
| Hekla |
 |
| Lilo |
 |
| Peppi |
