8 vk

Niin se tuli taas viikko lisää pentujen elämään. Vauhti ei ole ainakaan hidastunut päinvastoin. Aamusiivoukset tuntuvat vaan venyvän, koska pennut onnistuvat keksimään minun päänmenoksi kaikkea pientä. Yhtenä aamuna löysivät piha-aidasta reiän, josta pääsi naapuriin. Kolme kertaa kävin naperot palauttamassa omalle puolelleen. Toisena aamuna oli puolestaan toiselta puolelta löydetty aukko ja osa pennuists hyppelivät innoissaan naapurin vehreämmällä nurmella. Tuli kyllä todettua, että  kahdeksan hyvin päättävästä porokoiran alkua pääsevät vaikka kompostiaidan läpi (ei ole maassa kiinni) halutessaan.

Ollaan pentujen kanssa käyty metsäilemässä joka päivä. Osa meidän ulkoilupaikoista on sopivasti sijainneet soramontun, rautatien tai järven läheisyydessä, joten pennut ovat kuulleet myös työkoneiden ja junien ääniä sekä laukauksia. Ei ole vaikuttanut häiritsevän nuo, vaikka junat ensin piti haukkua. Myös kaikki uusi haukutaan ja etenkin kotioloissa ääntä riittää. Naapuri parat. Yöt onneksi ovat olleet melko hiljsisia, mutta kun heräämisen aika koittaa niin pennut ottavat sen haukkuen vastaan. Vähän ollaan yritetty opetella odottamista, rauhoittumista ja luopumista sekä hihnassa olemista. Luoksetuloa tietenkin myös opeteltu, kun metsässä viiletetty.

Pennut kävivät myös töissä päivän mukana,  jolloin saatiin lasten kanssa urakalla palluttelee pentuja. Vähän uusia puolia tuli esiin lapsilaumassa naperoistakin.

Isyys ei ole vielä varmistunut, muutoin kuin sen osalta, että Teppo ei voinut olla isä. Livon Helmeltä jouduimme ottamaan uuden näytteen. Tällä kertaa otettiin verta. Yllättävän kiltisti saatiin näyte otettua. Kyllä oli reipas pieni.

Mutta niin se vaan aika koitti, kun omaan kotiin oli suunnattava pienten. Ensimmäisenä omaan kotiin lähti Livon Helmi, joka tunnetaan nykyisin Muruna. Muru suuntasi Nokialle Huippu-sedän oppiin. Jospa Murustakin kasvaa taitava pelastuskoira. Toisena matkaan lähti meidän lauman etävahvistus Riisin Rietas (Viima). Viima suuntasi Helsinkiin, mutta pääsee varmaan tutustumaan myös Rovaniemen metsiin. Viimasta toivomme joskus uusia Ruskaroihulaisia. Ennen mammahommiaan Viima aikoo kokeilla eri harrastuksia. Toivomme onnea sinne polulle!

Ensi viikolla lähteekin sitten Kairan Tyttö, Kirin Kaamos ja Kitkan Kiertäjä. Rytingin Riipi tunnetaan nykyisin Riipinä. Riipi jää viihdyttämään meitä kotilaumaan. Koron Korsu ja Siulan Sisu kaipaisivat vielä omia kotejaan. Pojat ovat mukavan meneväisiä . Koron Korsu on välillä sellainen tuumailija. Se ei oikeen viihdy isossa porukassa, vaan arvostaa enemmän yhden ihmisen huomiota. Siulan Sisu on hyvinkin vilkas ja raataileva kaveri. Siulas Sisu tuntuu ensin vähän ylidramatisoivan jänniä tilanteita, mutta sitten kun ne on todettu vaarattomiksi, niin menojalkaa vipattaa. Herra tykkää leikkiä ja ruokakin kelpaa erinomaisesti.

7vk

Pennut ovat seitsemän viikkoa. Isoja siis jo. Ruska on ainakin todennut, että nyt loppuu tissittelyt. Leikkitäditkin osallistuvat välillä kasvatukseen. Iltavillituksien aikaan aikuiset koirat katsovat hieman ylen pentujen menoa. Menoa on riittänyt myös metsässä. Kaikki mahdollinen tutkitaan ensin maistelemalla.

Viime viikonloppuna saatiin vähän kuvia pentusista. Tässäpä jotain kuvasaastetta.

Pentutesti

Eilen pennuilla oli testipäivä. Testaajana oli useita testejä lappalaispennuille tehnyt koiratuttumme. Menimme tekemään testiä aksahallilla Iisalmeen. Pennut ovat siis jo varsin kokeneita autoilijoita.

Kun saimme koko köörin pakattua ja purettua odottelemaan vuoroaan testiin, niin naperot päättivät alkaa unille. Osa oli siis testin aikaan vähän vielä uninen, eikä sitä parasta tekemistä saatu oikeen irti. Sinänsä testi ei siis antanut uutta tietoa, mutta varsin mukava kokemus kyllä oli, vaikka jouduinkin jännittämään oven ulkopuolella. Kokonaisuutena ihan reipas kahdeksikko, josta löytyy kuitenkin hieman eroja. Muutama yllätyskin tuli ehkä vastaan, positiivinen sellainen. Ihmisen koiria niistä kuitenkin vaikuttais tulevan. Kodit pennuille on nyt myös vihdoin päätetty. Pientä pähkinää se kyllä teetti. Pari poikaa on vielä vailla omaa kotiaan.

Pentutestin jälkeen pennuilla olikin sitten illasta hyvin virtaa temmeltää kotosalla. Iltavillitykset alkavat olemaan jo melkoista showta, jossa seinät tulevat vastaan turhan äkkiä.

Pentujen kanssa ollaan nyt käyty heittää ulkoilukeikkoja myös hiekkakuopalla, jossa on tilaa temmeltää ja minulle avaruutta nähdä vilistelijät. Kylläpä alkaa maailma kiinostaa joka kerralla enemmän ja melko kaukanakin käydään. Leikkitädit ja mamma ovat olleet mukana menossa. Pilteillä on ollut nyt muutenkin ihan isojen koirien elkeet, kun kaikki asiat haukutaan. On aika kädetön olo, kun kaikki kahdeksan tahtoo suutaan avata. No täytyy alkaa ottaa ohjelmaan hiljentyminen. Asiaa ei ole oikein helpottanut se, että mammakin käy välillä vähän kierroksilla ja päästelee mölyjä. Mamma on vielä vähän hormoneissa, kun vahtimista on vähän liikaa minun makuun.

Ruoka uppoaa naperoihin hyvin sutjakkaasti. Nyt syödään neljä kertaa päivässä. Pari annosta jauhelihaa ja pari nappulaa. Vähän ollaan maisteltu haukea ja kohta aletaan maistelemaan broiskua ja kalkkunaa. Muutama siansaparokin on uponnut parempiin suihin. Hampaita tahdotaan testailla kyllä ihan kaikkeen, joten kohta otetaan järeämmät luut käyttöön. Ollaan ruokailyn yhteydessä tutustuttu naksuun. Melkein jo kaikki malttaa odottaakin sapuskaa nätisti. Ihan aina se ei vaan tapahdu yhtä aikaa.

Sirutusta

Pennut ne venyy ja vanuu. Muistinko jo mainita, että menohaluja löytyy. Toisaalta taas naperot ottavat uudet tilanteet varsin rauhallisesti vastaan. Autoilu on vähän väsyttävää hommaa. Uni ehtii tulla lyhyelläkin matkalla. Eilen käytiin eläinlääkärillä ottamassa sirut ja dna-näytteet. Kaikki käyttäytyvät varsin mallikkaasti. Muutama tyttö vähän päästi ääntä sirun laitossa. Nyt täytyy enää odotella labralta vastausta, että saadaan rekisteröinti loppuun.

Tänään piipahdettiin agilityreeneissä. Pennut tulivat mukaan. Jos ihmiset eivät kerran tule meidän luokse, niin me mennään ihmisten luokse. Pentuset nimittäin vielä viime viikolla olivat vähän vieraskoreita, joten nyt käytiin tutustumassa viiten uuteen tyyppiin. Kiltit pienet piltit ottivat eka päikkärit, niin sain reenata Nonan kanssa rauhassa. Sitten alkoikin kova tohina, kun maailma olis kovasti kiinnostanu, vaikka välillä toisten koirien haukunta sai naperot vähän tuumimaan. Tänään onnistui myös Kitkan Kiertäjä ja Livon Helmi löytämään takapihalta pennun kokoisen raon. Olivat ryökäleet lähteneet naapurimaille.

Meille alkaa ilmestymään pystykorvia. ❤
Pennut saivat omat uudet hienot pannat.

Pennut 5vk

Viisi viikkoa on pennuilla ikää mittarissa. Leikit alkavat olla jo vauhtia täynnä ja painimatsit käyvät rajummiksi.

Käytiin pentujen kanssa autoilemassa eka reissu. Samalla pyyhällettiin meidän seuran agilityhallille  touhuilemaan. Tai pennut ja mamma saivat vaan oman nurkkauksen, jossa ihmetellä menoa. Automatka oli sen verran väsyttävä, että hallillakin kaikki vaan nukkuivat, vaikka sirkkeli ja porakone soivat. No tuli tutustuttua koneiden ääniin. Reissuilu sujui siis varsin erinomaisesti. Kotiin tultaessa oli sitten virtaa ottaa kunnot iltavillit.

Pentujen omia ihmisiä on mietitty, mutta päätökset tehdään sitten viikon päästä pentutestin jälkeen.

Nyt vaikuttaisi kuitenkin siltä, että yksi narttu ja kaksi poikaa kaipaavat vielä hyviä omia kotejaan. Toivottavasti sellaiset löytyisivät, kun naperot vaikuttavat varsin tolkkukavereilta. 😊

4,5vk

Naperot ovat mielestään valmiita maailman valloitukseen. Sellainen vauhti alkaa jo olemaan, että pentula ei enää riittäisi.

Pennut ovatkin päässeet tutustumaan meidän asunnon muihin tiloihin, osaltaan vahingossa. Nukka-täti kiinnostaisi ja toki myös Nona-täti. Nona-täti ei vaan yhtään arvosta pentujen seuraa ja näyttää sen naperoille aika selkeästi, mutta se ei tunnu hidastavan pentuja. Muutenkin on ollut hauska seurata, kun pennut ovat alkaneet seurustella mamman kanssa. Leikkiinkutsu ja ilmapomput ovat kyllä varsin suloisia näkyjä, kun naperot yrittävät mammaa saada leikkimään. Jos ei muu auta, niin voi käydä korvasta haukkaamassa ihanan terävillä pienillä hampailla..

Hampaita onkin oikeen kiva kokeilla kaikkeen. Alustat, viltit, lelut ja paperit saavat kyllä välillä kunnolla kyytiä. Pentula alkaa olla yön jälkeen yksi kaaos, kun pennut ovat vähän muuttaneet sisustuksia. Pissikoneitakin ovat jo. Mamma vielä auttaa siivoilussa, joten kakkoja löytyy vähemmän.

Maailmaa ollaan käyty katsomassa ulkosalla oman pihan ulkopuolellakin. Yksitellen ollaan menty ja välillä ollaan pysähdytty tutkimaan paikkaa. Osasta pennuista on paljastunut uusia puolia, vielä ei ole kaikki käyneet. Timon, Jasmine, Lotta ja Peppi ovat pyörähtäneet. Timon ja Lotta olivat yllättävän harkitsevaisia, kun pentulassa vilistävät melkoista kyytiä. Peppi taas yllätti reippaudellaan. Jasmine selvitti asiat varsin reippaasti. Eroja ja uusia puolia pennuista alkaa siis näkyä. Varsin tasaisilta tuntuvat edelleen. Pojista Timon vaikuttaa vilkkaimalta. Tytöistä on oikeastaan vaikea enää sanoa. Lilo on hieman rauhoittunut tai muut ovat ottaneet kiinni. Pennut ovat vähän opetelleet oppimisen alkeita. Ruokaa ollaan syöty myös kädestä. Se ei olekaan kaikille ihan selvä peli, missä sieltä kädestä se nami löytyy.

Varsin suloisia ovat kyllä naperot, vaikka tosiaan nilkassa ja lahkeessa ovat varsin tehokkaasti jo kiinni. Nukkuessaan ainakin näyttävät kilteiltä ja suloisilta.

Mamma opettaa

Naperot ovat jo kuukauden ikäisiä. Oi voi, äkkiä se aika menee. Toivottavasti ehdimme tekemään ja kokeilemaan kaikkea sitä, mitä on ollut tarkoitus. Toki pentujen mukaan mennään.

Eilen meillä kävi muutamat pennun katselijat. Pennut esittivät olevansa hyvin kilttejä ja rauhallisia. 😁 Virrat oli ilmeisesti aamutohinassa purettu ja vähän iltaa kohti virkistyttiin. No pentupöpöjä sentään saivat mukaansa katselijat.

Tänään töistä tullessani minulla oli taas vaihteeksi varsin mielenkiintoinen näky edessä. Mamma oli pitänyt naperoille koulua ja näyttänyt kuinka pentuaitauksesta pääsee pois. Aita oli kaadettu ja sieltähän toki löytyi myös pennuille sopiva reitti vapauteen. Niimpä minulla oli vastassa heti eteisessä Hekla ja Lilo sekä varmaankin Sid tai Lotta. Sellaista oppia ollaan siis saatu. Ei näkkyy ole mikään ongelma tuo reviirin laajentaminen. Ollaan nyt muutenkin välillä vierailtu pentulan ulkopuolella keittiössä ja kylppärissä. Olen ottanut yhden pennun kerrallaan tuonne "ulkomaailmaa". Varsin reippaasti ovat kaikki tähän mennessä suhtautuneet kokemukseen.

Tänään leikeltiin taas kynsiä. Olen jotenkin saanut käsityksen, että se olis hyvinkin työläs tehtävä tämän ikäisille, mutta näiden kanssa se oli kyllä hyvin helppo kakku. Iltaruuan jälkeen iltatohinan lomassa nappasin pentu kerrallaan syliin köllöttelemään ja siinähän ne sitten kölli. Kukaan ei yrittänyt rimpuilla tai laittaa vastaan vaan hyvin tyytyväisen oloisena siinä selällään makasivat. Niin hienoja naperoita!!

Luonteet alkavat selvästi muokkautumaan. Osa porukasta on virkistynyt lähes villiintynyt. Baloo on kyllä sellainen kallio. Iloinen vipeltäjä, mutta hyvin tasapainoinen ja varma. Tytöt ovat vuoron perään yrittäneet saada herraa ärsyyntymään, mutta Baloo ei kehtaa tyttöjä kiusata. Se ei minun silmien alla ole kyllä kertaakaan ns. antanut takaisin painikaverille, joka on muka ihan tosissaan ärissyt. Baloo vaan kääntää kelkan ja näyttää perävaloja, jos painikaverilla alkaa tunteet kuumumaan. Voi mikä herrasmies! Timonista on tullut melkoinen vipeltäjä. Se on monesti nykyään se, joka tulee ekana katsomaan. Ääntään se on selvästi alkanut rakastamaan. Sid on näiden kahden sekoitus. Välillä hyvinkin puuhakas, mutta toisinaan pysähtyy pohtimaan. Tytöistä Jasmine on saanut vähän lisää virtaa. Jasmine monesti on myös vähän kokeilemassa onneaan painimatseissa. Heklakin on kyllä jo melkoinen ärrieri. Ei kyllä anna tuumaakaan periksi paineissa. Hekla on vielä kuitenkin se, joka suhtautuu vähän tuumailen yllättäviin tilanteisiin. Lilo, Peppi ja Lotta ovat melkoisen tasaisen oloisia. Hyvin toimeilijaita puuhailijoita, joista löytyy vähän pippuria. Katsellaanpa vielä, miten luonteet vielä kehittyvät.